Uudistus noudattaa vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutosta (958/2012). Asetuksilla on pyritty selkeyttämään ja vähentämään rakentamista koskevaa sääntelyä.
Rakentamista sääteli aiemmin rakentamismääräyskokoelma, joka koostui määräyksistä, ohjeista ja työselostuksista. Nyt määräykset ja ohjeet on kirjoitettu asetuksiksi, jotka ovat velvoittavia. Uusia asetuksia koskevat ohjeet ja työselostukset tullaan julkaisemaan vuoden 2018 aikana omina kokonaisuuksinaan.
”Asetukset ovat aiempaa tarkkarajaisempia, ja ne tarjoavat selkeät raamit suunnittelulle. Kokonaisuudessa sääntelyä on aiempaa vähemmän, ja suunnittelijoilla on hieman aiempaa enemmän vapautta valita, miten rakennushankkeen osa toteutetaan”, kertoo LVI-suunnittelija Risto Hemmilä Insinööritoimisto W. Zenner Oy:stä.
Asetukset annettiin loppuvuodesta 2017, ja niitä on noudatettava vuoden 2018 alusta alkaen. Tämä merkitsee niin kunnille kuin rakennushankkeiden toteuttajille uusiin asetuksiin perehtymistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. ”Vaikka asetukset ovat aiempaa selvempiä, aina tulee vastaan asioita, joista meidän on sovittava kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Tässä työssä pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat olleet hyviä keskustelu- ja yhteistyökumppaneita”, sanoo Hemmilä.
Yhteispeliä kehittävät myös Suomen 11 suurinta kaupunkia, jotka sopivat keskenään samanlaisista käytännöistä. Sen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakia hallinnoiva Ympäristöministeriö on antamassa ohjeita asetusten toteuttamisesta.
Meiltä saat tietoa asetuksen tuomista muutoksista
Muutos merkitsee LVI-suunnittelijoille kouluttautumisrupeamaa. ”Olemme tietenkin itse ensin perehtyneet uusiin asetuksiin. Osallistuimme myös Suomen LVI-liiton järjestämään koulutukseen, joka oli hyvä tilaisuus esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua parhaista käytännöistä. Lisää tietoa asetuksista on tulossa myös Ympäristöministeriön perustelumuistioissa.”
Esimerkkinä suunnitteluun vaikuttavista muutoksista Hemmilä mainitsee ilmanvaihdon suunnitteluohjeen. ”Aiemman ohjeen mukaan ulospuhallusilma piti nostaa vesikaton yläpuolelle ja puhaltaa sieltä ulos. Nyt sekä raitisilma että ulospuhallusilma voidaan tietyin ehdoin puhaltaa ulkoseinästä, minkä ansiosta esimerkiksi kivijalkaliikkeen koneellistettu ilmanvaihto voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin.”
Myös vesijohtojen asennustapaa koskeva asetus on muuttunut. Aiemmin määritettiin, että vesijohdot oli laitettava näkyviin tai koteloitava niin, että vuotoihin päästiin mahdollisimman helposti käsiksi. Vanhojen rakennusten saneeraushankkeissa kiinteistön omistaja pystyi anomaan poikkeuslupaa rakentamismääräyskokoelman C2-osan määräyksistä, ja vesijohdon saattoi sijoittaa vanhan rakenteen sisään. Koska nousupaikkoja on vanhoissa taloissa vähän, poikkeus helpotti suunnittelua. Nyt suunnittelijoiden on yhdessä rakennusvalvonnan kanssa mietittävä, miten asetusta toteutetaan jatkossa.
Toinen asukkaille näkyvä muutos on käyttöveteen kytkettyjen rättipatterien asentamisen kieltäminen tiloihin, joissa niitä ei aiemmin ole ollut. Jos kylpyhuoneessa on aiemmin ollut käyttöveteen kytketty rättipatteri, se voidaan saneerauksen yhteydessä uusia.
”Uudet asetukset herättävät varmasti kysymyksiä LVI-urakoita tilaavien kiinteistöjen omistajien, asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden mielissä. Kerromme mielellämme, miten asetukset vaikuttavat suunnitteilla oleviin saneerauksiin”, Hemmilä päättää.